Tämä kirjoitus on omistettu pelkästään meidän shelttivanhukselle, jukuripäiselle ja hellyydenkipeälle ukolle. :) Vaikka en olekaan hirveästi ukkelista puhunut Nacho-juttujen keskellä, niin hänhän on siis 50% amerikkalaislinjainen kastroitu kookas sheltti, näin selventääkseni.
Elvis syntyi 11.6.2002 Oulussa. Ukko oli pentueensa kookkain ja nukkuikin lähes koko ajan, kun olimme pentuetta katsomassa, se ei aristanut meitä ollenkaan, vaan tuhisi onnellisena, kun sen nosti syliin tarkasteltavaksi... muistan tuon melko tarkasti, vaikka olin silloin vasta vajaa 8-vuotias.
Elvis on aina ollut hulluna lumeen ja palloihin - sekä ruokaan. Vielä vanhemmalla iälläkin tuo tunkee palloja syliin, jotta niitä heitettäisiin ja hän saisi hakea niitä. Siis täysin Nachon vastakohta. Elviksellä on aina ollut miellyttämisenhalua, mutta myös jääräpäisyyttä. Ihmisarka hän ei koskaan ole ollut, ennemminkin hän on aina tunkenut syliin, kun vieraita tulee. Haukkuherkkä ukkeli myös kyllä on, siitä ei olla yli päästy, lisäksi "paimentamistaipumukset" tulivat esiin helposti nuorena.
Sen kummempia vaivoja ukkelilla ei ole ollut, 6-vuotiaana tuolla petti takapää tilapäisesti, takajalat menivät alta, luulimme sen olevan jo menoa, mutta syväkiputunnon löydyttyä kipulääkkeiden ja kuntoutuksen avulla sekin saatiin taas toimimaan mallikelpoisesti. Muuten vanhus on ollut hyvinkin perusterve, vaikka tuolla onkin hieman taipuvuutta pulleuteen. ;) Vanhuuden jäykkyyttä ja harmaita hapsia alkaa olla, mutta niinhän niitä jo vanhemmalla iällä saa ollakin. :)
Elviksen kanssa ollaan koettu monia asioita ja monet asiat on kuiskuteltu korviin sekä kyynelet pyyhitty turkkiin. Ukko on aina ollut minun rinnallani, ja toivottavasti on vielä pitkään! :)
Tässä hieman kuvia, joita tietokoneeni muistista kaivelin...
 |
| Elvis vanhan talomme pihalla |
 |
| Elvis nuorempana jouluaattona |
 |
| Elvis kesällä 2011, trimmattuna hyvin lyhyeen kesäturkkiin Kuva by Emilia Vandell |
 |
| Elvis ja Nacho-vauva |
 |
| Lunta, nammm! |
